Chondrilla nucula: Elääkö merieläinten pöly kerroksella ja luo kuusikulmaista taloa?
Chondrilla nucula, tunnetaan myös nimellä kuusikulmainen sienisieni, on mielenkiintoinen esimerkki demospogeista eli imedesimistä. Nämä eläimet eivät näytä perinteisesti “elävimiltä”, ja niiden ulkonäkö voi olla ihmisille hieman hämmentävä - ne muistuttavat lähinnä kallioita tai merilevää. Chondrilla nucula on kuitenkin paljon monimutkaisempi kuin ensisilmäyksellä näyttää: se on eläin, joka kätkee sisäänsä erikoisia sopeutumismekanismeja ja viehättäviä piirteitä.
Miten Chondrilla nucula “elää”?
Chondrilla nucula on sessilo, eli se kiinnityy merenpohjaan ja viettää koko eliniän samassa paikassa. Se suosii kovalevyisten eli korallien, merilevien ja kallioiden lähellä olevan vedenpohjan, usein syvyydessä 5-30 metriä.
Tämän sienisienen ruumis on poriferien tapainen: se koostuu lukemattomista pienistä soluista, jotka ovat erikoistuneet eri tehtäviin. Solujen välissä on vettä täynnä oleva tila, josta Chondrilla nucula saa ravintoa suodattamalla vesiputkiaan läpi kulkevaa planktonia ja pieniä hiukkasia.
“Pöly” kerrosten mysteeri:
Chondrillan nuculan pinnalla on kuusikulmaista kuviota muistuttava rakenne, joka tekee siitä ainutlaatuisen demo spongiallisten joukossa. Tämän rakenteen alkuperää ei ole vielä täysin selvitetty, mutta jotkut tutkijat uskovat sen liittyvän vesivirran optimointiin ja ravintoaineiden saamiseen. Kuvio on muodostunut pienistä “pöly” kerroksista, jotka koostuvat piidioksidista ja muista orgaanisista aineista.
| Piirre | Selitys |
|---|---|
| Koko | 5-10 cm |
| Väri | Harmaa tai ruskea |
| Muoto | Kuusikulmainen, “talomäinen” |
| Kiinnitystapa | Kiintyminen kallioon tai muuhun kovaan alustaan |
Lisää Chondrilla nuculasta:
- Sukuelämä: Chondrilla nucula on hermafrodiitti eli sillä on sekä naaras- että koirassukupuolet. Se lisääntyy sekä sukupuolisella että suvuttomalla tavalla.
- Suojeluasema: Chondrilla nucula ei ole tällä hetkellä luokiteltu uhanalaiseksi lajiksi, mutta kalastus ja saasteet voivat uhkailla sen elinympäristöjä tulevaisuudessa.
Chondrillan nuculan mysteeri jatkuu edelleen: miksi kuusikulmainen rakenne on niin yleinen? Mikä rooli sillä on sienisienen selviytymisessä? Täällä piilee todellinen biologinen pulma!